§1 Nimi ja kotipaikka

Järjestön nimi on Kurdiliitto ry ja kotipaikka on Helsinki, toiminta-alueena koko Suomi. Jäljempänä näissä säännöissä järjestöstä käytetään myös nimitystä liitto. 

Liiton viralliset kielet ovat suomi ja kurdi. Viralliset asiakirjat laaditaan järjestön virallisilla kielillä liiton tarpeiden ja yhdistyslain määräysten mukaisesti.

Liiton nimestä käytetään eri kielisiä ilmaisuja seuraavasti:

  • kurdi: Federasyona kurdên Fînlandê / Fîdrasyonî kurdanî Fînland
  • ruotsi: Finska kurdiska federationen
  • englanti: Finnish Kurdish Federation

§2 Tarkoitus

Kurdiliitto on aatteellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Liitto kannattaa demokratiaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Liiton tarkoituksena on:

  1. toimia jäsentensä ja Suomen kurdiyhteisön yleisen ja yhteisen edun valvojana:
    Liiton muodostavat Suomessa toimivat yhdistykset. Kattojärjestönä liitto luo puitteita jäsenjärjestöjensä toiminnan kehittämiseksi ja edistää jäsenjärjestöjen välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Liitto yksin ja yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa toimii Suomen kurdiyhteisön edunvalvojana.
  2. edistää kurdien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan:
    Liitto pyrkii oman toiminnan keinoin tukea ja kannustaa yhteisön jäseniä opiskelemaan, käymään työssä, ryhtymään yrittäjiksi ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan Suomessa. Liiton pyrkimyksenä on edistää suomalaisen ja kurdilaisen kulttuurin välistä vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä sekä toimia rakentavana voimana yhteisöjen vuorovaikutuksessa.
  3. tukea kurdikansan rauhanomaisia itsemääräämispyrkimyksiä Kurdistanissa:
    Liitto pyrkii nostamaan Kurdistanin ihmisoikeustilanteeseen ja kurdikysymykseen liittyviä asioista julkiseen keskusteluun Suomessa sekä luomaan yhteyksiä ja vahvistamaan yhteistyötä Suomen ja Kurdistanin välillä.

§ 3 Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  1. järjestää seminaareja, tilaisuuksia ja kursseja jäsenilleen ja sidosryhmille.
  2. järjestää kulttuuria, yhteiskunnallisia kysymyksiä ja yleissivistystä edistäviä tilaisuuksia ja juhlia.
  3. suunnittelee ja toteuttaa projekteja Suomen kurdiyhteisön elämänlaadun ja yhteiskunnallisen aseman kohentamiseksi.
  4. auttaa jäsenjärjestöjään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteisön tarpeita palvelevaa toimintaa.
  5. voi harjoittaa ydintoimintaansa liittyvää liiketoimintaa
  6. osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun, huolehtii monipuolisesta tiedottamisesta ja harjoittaa julkaisutoimintaa monikulttuurisuuteen, Suomen kurdeihin, Suomeen ja Kurdistaniin liittyen.
  7. toimii yhdyssiteenä suomen kurdien, suomalaisten ja viranomaisten kesken ja tekee yhteistyötä viranomaisten, kolmannen sektorin sekä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa tavoitteidensa edistämiseksi.
  8. muodostaa tarpeen mukaan erilaisia työryhmiä tavoitteidensa ajamiseksi.
  9. valitsee vuoden kurdin Suomen kurdiyhteisön keskuudesta ja myöntää hänelle kunniajäsenyyden.
  10. tekee yhteistyötä muiden Euroopan maiden kurdiliittojen kanssa ja pyrkii yhteisen koko kurdiyhteisöä, erityisesti EU-maissa, edustavan kattojärjestön perustamiseksi.

Tarkoituksensa tukemiseksi Liitto voi

  1. hakea ja ottaa vastaan avustuksia kansallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta
  2. hankkia omistukseensa tai hallintaansa toimintansa kannalta tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
  3. myydä ydintoimintansa mukaisia tuotteita ja palveluita
  4. järjestää asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia.
  5. ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja

§4 Jäsenet

  1. Jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kurdiyhdistykset ja kurdeja tukevat rekisteröidyt yhdistykset ja oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
    1. Yhdistyksellä tulee olla vähintään 10 jäsentä.
    2. Yhdistyksen tulee olla toiminut vähintään vuoden sen rekisteröimisestä.
    3. Yhdistyksen tulee hyväksyä liiton tarkoitusperät ja kulloinkin voimassaolevat säännöt.

Yksityishenkilöt ja muunlaiset järjestöt voidaan hyväksyä liiton kannattajajäseniksi. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.

  • Jäsenyyttä voi hakea kirjallisesti täyttämällä jäsenyyshakemus. Liiton hallitus käsittelee hakemuksen ja päättää jäsenyydestä. Jäsenyyshakemukseen tulee liittää enintään kolme kuukautta vanha rekisteriote, edellisen vuoden toimintakertomus sekä kuluvan vuoden toimintasuunnitelma tai vapaamuotoinen kuvaus toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta.
  • Liitto kohtelee tasapuolisesti kaikkia jäsenjärjestöjään. Liiton osaamispääoman ja mahdollisen taloudellisen tuen jako jäsenjärjestöille perustuu jäsenjärjestön liitolle esittämiin projektisuunnitelmiin sekä näiden pohjalta yhteisymmärryksessä sovittuihin asioihin ja niiden käytännön toteutukseen.
  • Jäsenjärjestöjen tulee viimeistään viikko ennen liiton kokousta ilmoittaa puheenjohtajansa ja liiton kokoukseen osallistuvan edustajansa nimi.
  • Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä järjestön kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut järjestön toimintaa. Jäsenjärjestöt voivat toimittaa esityksiä perusteluineen liiton hallitukselle. Kunniajäsen on vapautettu maksamasta jäsenmaksua. Vuoden kurdi -tittelin saajat nimitetään kunniajäseniksi. Kunniapuheenjohtajilla ja -jäsenillä ei ole äänioikeutta kokouksissa.

§5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Liitto voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos se on jättänyt kahden edellisvuoden jäsenmaksun maksamatta. Jäsenellä on oikeus erota järjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta järjestön kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Liiton kokous voi erottaa jäsenen järjestöstä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on järjestöön liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään järjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut järjestöä tai ei enää täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamista erotettavalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi paitsi, jos erottamisen syynä on jäsenmaksuvelvollisuuden laiminlyönti. Erottamispäätös on annettava kirjallisesti ja siinä on mainittava erottamisen syy. 

§6 Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

Jäsenmaksu tulee maksaa liiton tilille kerran vuodessa syyskuun loppuun mennessä. Varsinaiset jäsenet, kannattajajäsenet ja ulkoiset sidosryhmät voivat antaa tukea liiton päämääriä kannatusmaksulla. Kunniapuheenjohtajat ja -jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

§7 Liiton kokoukset

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Liiton kevätkokous pidetään huhti-kesäkuussa ja vuosikokous marras-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. 

Kokouskutsu vuosikokouksiin on lähetet­tävä sähköpostitse jäsenille tai siitä on ilmoitettava liiton julkaisufoorumissa vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokouksissa kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

Edustus- ja äänioikeus vuosikokouksessa ovat vain sellaisilla jäsenillä, jotka ovat täysimääräisesti maksaneet kuluvan vuoden erääntyneen liittymis- ja jäsenmaksunsa.

Läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksessa on lisäksi kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, kannat­tajajäsenillä, hallituksen jäsenillä, liiton työntekijöillä ja muilla kokoukseen kutsutuilla henkilöillä. Vuosikokous voi myöntää läsnä­olo- ja puheoikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Oikeus aloitteiden tekemiseen vuosikokoukselle on liiton jäsenillä, hallituk­sella ja sen asettamilla elimillä. Aloitteet ja muut liiton kokouksen käsiteltäväksi pyydettävät asiat on toimitettava kirjallisesti halli­tukselle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kan­natta­nut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaa­leissa kuitenkin arpa. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin. Jokaiseen vaalilippuun tulee merkitä enintään yhtä monta nimeä kuin on valittavia. Kun valittavia on vain yksi (1), noudatetaan vaalissa enemmistövaalitapaa. Valituksi tule­minen edellyttää ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei vaalin ensimmäi­sellä kierroksella saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi. Mikäli äänet menevät tasan toisella äänestyskierroksella, ratkaistaan vaali arvalla. Kun valittavana on samanaikaisesti useampia henkilöitä, toimitetaan vaali suhteellisena vaalina. Vaalissa voidaan äänestää vain ehdolle asetettuja henkilöitä.

Kevätkokous

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. käsitellään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuu­vel­vollisille
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  8. päätetään kokous

Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa ja tarpeen vaatiessa erillisiä toimikuntia
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
  6. vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  7. valitaan Kurdiliiton puheenjohtaja
  8.  valitaan kuudesta kymmeneen (6-10) muuta jäsentä ja kolmesta viiteen (3-5) varajäsentä.  Varajäsenten osalta äänimäärä ratkaisee sijajärjestyksen.
  9.  valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja tarvittaessa heille varatoiminnantarkastajat. Mikäli liiton toiminnan laajuus sitä edellyttää valitaan ulkopuolisia ammattitilintarkastajia toiminnantarkastajien sijaan.  
  10. käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
  12. päätetään kokous

Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallituk­selta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kahden (2) kuukau­den kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, jotka kokouskutsussa on mainittu sekä ne halli­tuksen esittämät kysymykset, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi.

Ylimääräisellä kokouksella on samat vastuut ja velvollisuudet kuin varsinaisilla kokouksilla.

§8 Liiton hallitus

Liiton asioita hoitaa liiton hallitus. Hallitukseen kuuluvat vuosikokouksessa yhdeksi (1) kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan myös Kurdiliiton puheenjohtajaksi, kuudesta kymmeneen (6-10) varsinaista jäsentä sekä kolmesta viiteen (3-5) varajäsentä.

Jäsenet valitaan järjestön jäsenjärjestöjen asettamista ehdokkaista. Kukin jäsenjärjestö voi asettaa yhden ehdokkaan hallituksen puheenjohtajaksi ja yhden ehdokkaan hallituksen jäseneksi. Puheenjohtajan tultua valituksi valitsematta jääneet voivat asettua ehdolle hallitukseen, mikäli heidän edustamansa järjestö ei ole asettanut toista ehdokasta hallitukseen.

Liiton puheenjohtaja voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi.

Vaaleihin ehdolle asetettavien henkilöiden tulee olla hyvämaineisia ja heillä tulee olla kotipaikka Suomessa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Se myös valitsee joko keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 

Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille. Puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja toimii hänen sijaisenaan. Hallitus voi perustaa erilaisia työryhmiä eri tehtäviä varten.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun kokous katsotaan aiheelliseksi tai kun hallituksen jäsenistä vähintään puolet sitä vaatii.

Hallituksen tulee kuitenkin kokoontua vuodessa vähintään seitsemän kertaa. 

Kokouskutsu on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kiireellisiä kysymyksiä varten hallitus voidaan kutsua koolle puhelimitse yhtä (1) vuorokautta ennen kokousta. Työnsä tueksi hallitus voi keskustella ja tehdä päätöksiä myös sähköisessä yhteistyöympäristössä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä säännöt muuten edellyttävät

  1. johtaa liiton toimintaa liiton kokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi
  2. kutsua liiton kokoukset koolle, vahvistaa jäsenjärjestöjen kokousedustajat ja valmistella kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat
  3. huolehtia varainhankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta
  4. asettaa työryhmiä tarpeen mukaan
  5. vahvistaa liiton työntekijöiden toimenkuvat
  6. tukea liiton jäsenten toimintaa sekä valvoa sääntöjen ja liiton kokousten päätösten noudattamista
  7. hyväksyä uudet jäsenet ja pitää yllä jäsenrekisteriä

Hallitus voi asettaa avukseen tarvittavia työryhmiä ja päättää niiden kokoonpanosta ja toimikaudesta. 

Hallituksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

§9 Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton puheenjohtaja voi kirjoittaa liiton nimen yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

§10 Tilikausi ja toiminnantarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään yksi (1) viikko ennen liiton kokousta hallitukselle.

§11 Liiton työntekijät

Hallituksen tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen nimeämät henkilöt voivat pyynnöstä edustaa liittoa jäsenyhdistysten kokouksissa ja tilaisuuksissa.

Hallitus valitsee toiminnanjohtajan ja muut työntekijät. Työntekijöiden valinnan hallitus voi siirtää asettamalleen työvaliokunnalle. Työntekijät hoitavat tehtäviään hallituksen ohjeiden ja vahvistettujen toimenkuvien mukaisesti. Puheenjohtaja toimii toiminnanjohtajan esihenkilönä. Työntekijät toimivat toiminnanjohtajan alaisuudessa.  Työntekijäksi valittavan henkilön on hyväksyttävä liiton säännöt.

§12 Sääntöjen muuttaminen ja järjestön purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja järjestön purkamisesta on tehtävä Kurdiliiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai järjestön purkamisesta.

Kurdiliiton purkautuessa käytetään sen varat järjestön tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Järjestön tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt on hyväksytty Kurdiliiton perustamiskokouksessa Helsingissä 20. joulukuuta 2014. Järjestö on merkitty rekisteriin ensimmäisen kerran 5. maaliskuuta 2015. Säännöt on päivitetty ja hyväksytty Kurdiliiton kevätkokouksessa 10.kesäkuuta 2018. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt päivitetyt säännöt 21. elokuuta 2018.

Säännöt julkaistaan suomeksi ja kurdiksi.